Aberlour A'bunadh

Aberlour A’bunadh Batch 46

A’bunadh (lausutaan abunaa) on yksi Aberlourin tunnetuimmista tuotteista. Sen saatavuus tuntuisi olevan hieman vaihtelevaa: ravintoloissa en ole tainnut ikinä huomata A’bunadh'ta hyllyssä, Alkosta sitä ei saa, mutta netistä löytyy vaihtelevasti eri batchejä – eri eriä. Omani ostin ruotsinlaivalta noin 55 eurolla. (Päivitys: Alkokin on nyt ottanut A'bunadh'n tilausvalikoimaansa 80 euron hintaan.)

A’bunadh’ta valmistetaan erä kerrallaan. Ensimmäisestä erästä alkaa olla parikymmentä vuotta aikaa, mutta nyt mennään jo 50. erässä. Mikään älyttömän pitkä perinne ei siis ole kyseessä, mutta suunta lienee jo melko vakiintunut. Kaikki A’bunadh’t ikäännytetään oloroso-tynnyreissä, niihin ei lisätä väriä, niitä ei kylmäsuodateta, ne pullotetaan tynnyrivahvuisena ja kaikki ovat NAS-viskejä eli ikää ei kerrota. Wikipedian lähteettömän virkkeen mukaan käytössä olisi 5–25-vuotiaita tisleitä. Pidänkin mahdollisena, että viskien keski-ikä olisi jossain 15 vuoden paikkeilla. Toisaalta tällainen arvailu on aivan turhaa, sillä lopultahan vain juoman taso ratkaisee. Sen enempää menemättä NAS vs. ikämerkintä –väittelyyn totean vain, että molemmilla on ehdottomasti puolensa. A’bunadh on ainakin loistava esimerkki muiden muassa Ardbeg Uigeadailin ohella siitä, että ilman ikämerkintääkin viski voi olla erinomaista.

Paketointi on sopivan yksinkertainen ja siisti.

Oma pulloni, jonka perusteella kirjoitan, on batchiä 46 (60,4 %). Väri on tumma ja ruskeanpunainen, kuten sherryviskiltä voisikin odottaa. Viskin värin arviointi on kuitenkin typerää – se ei kerro viskistä yhtään mitään. Esimerkiksi Gordon & MacPhailin pullottama Dalmore 1999 on sherrytynnyreissä ikäännytettyä, mutta väri on aivan uskomattoman vaalea.

Ensimmäisenä, kun tuo nenän lasin luo, tulee paljon lämmintä sherryisyyttä. Tuoksusta löytyy paljon mausteita, kuten kanelia, kurkumaa, timjamia ja minttua. Piparkakku ei ehkä mauste ole, mutta sitäkin tästä löytyy. Viskissä on myös kevyesti ruosteista rikkiä, yrttejä, maitosuklaata ja hieman sitrusta.

Suosittelen aina maistamaan viskiä ensin ilman vettä, neat, vaikka voltteja olisikin yli kuusikymmentä. Käy kuitenkin heti selväksi, että A’bunadh tarvitsee vettä. Ensin yksi lusikallinen – toinen ja kolmaskin. Vettä kannattaa lisätä vähän kerrallaan, ettei viski huku, mutta A’bunadh’n kanssa ei kannata aloittaa ihan tippa kerrallaan – se vaatii ja kestää todella paljon laimennusta. Itse olen huomannut tykkääväni jostain syystä hieman lämpimämmästä – jopa kädenlämpöisestä ­– vedestä tämän kanssa.

Suutuntuma on täyteläisen öljyinen, ja makumaailma on valloittava. Yrtit ja mausteet johtavat maussa. Kuten Aberlourin 12-vuotiaassa, on tässäkin hieman hienostunutta ”Speyside-hedelmää”, joka sointuu nätisti sherryn kanssa. Raikas hedelmäisyys on kuitenkin vain taustalla tuomassa pientä piristystä muuten joulumausteiseen tyyliin. Maku on pitkä ja kaikin puolin mielenkiintoinen.

Lyhyesti: Aberlour A’bunadh on hyvin mielenkiintoinen ja riittoisa viski – tilavuuden saa melkein tuplata vedellä. Pääpiirteittäin se on hyvin samanlainen kuin tislaamon 12-vuotias, mutta toffeisuus puuttuu ja jouluinen mausteisuus ja yrtit ovat päällimmäisenä. Tämä on viski, joka saa lopulta vaan hymyn huulille ja olon mukavaksi. Renaissancen Scheherazade and Other Stories soimaan, mukavaan asentoon nojatuoliin ja A’bunadh'ta lasiin. Suosittelen.