sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Springbank 10

Springbank 10

Campbeltown on lounais-Skotlannissa sijaitseva vähän vähemmän tunnettu viskialue. Aiemmin Campbeltownissa oli lähes kolmekymmentä tislaamoa, mutta nykyään niitä on vain kolme: Glen Scotia, Glengyle ja Springbank. Glengylen viskit kulkevat nykyään nimellä Kilkerran. Springbank valmistaa itsensä nimisen viskin lisäksi myös turpeista Longrow’ta sekä kolmesti tislattua turpeetonta Hazelburnia. Savuisuuden puolesta Springbankit osuvat jonnekin noiden kahden välimaastoon.

Pidän Springbankin tuotteista ainakin paperilla erittäin paljon. Kaikki viskit ovat luonnollisen värisiä, niitä ei ole kylmäsuodatettu ja alkoholiakin on aina vähintään 46 %. Enemmän alkoholia tarkoittaa teoriassa enemmän makua. Springbank on yksi harvoista tislaamoista, jotka tekevät itse kaiken mallastamisesta pullotukseen.  Springbank tekee myös monipuolisesti viskejä: he käyttävät paljon erilaisia tynnyreitä (kuten calvados-, rommi-, port- ja punaviinitynnyreitä), ja kaikki kolme viskimerkkiä ovat riittävän erilaisia. Hazelburn on kevyen kukkaista, koska se on tislattu irlantilaistyyliin kolmesti, Longrow on erittäin savuista ja Springbank on mielenkiintoisesti kaksi ja puoli kertaa tislattua. Osa low wineista eli kerran tislatusta viskistä kaadetaan takaisin ensimmäiseen tislauspannuun, jolloin lopulta osa viskistä on periaatteessa kolmesti tislattua.

Springbank 10 (46 %) on Springbankin perustuote. Muistaisin jostain joskus lukeneeni tai kuulleeni, että viidesosa siitä olisi ikäännytetty sherrytynnyreissä ja loput 80 % bourbontynnyreissä. Sellainen sekoitussuhde tuntuisikin ihan järkevältä maun perusteella.

Oma pulloni on hämmentävän täynnä.
Tuoksun savu ei ole ujoa. Etenkin vähän reilummin nuuhkaistessa (tiedän, niin ei kannata tehdä, koska silloin lähinnä alkoholi pistelee nenää) savu on runsasta. Savu yhdistyy hyvin syksyiseen sateen jälkeisen metsän tuoksuun – on siis märkiä lehtiä ja palaneita oksia. Bourbontammi tuo oman tuoreen tammisuutensa ja ehkä ihan vähän vaniljaa. Tuoksussa on myös jonkin verran niin vihreää kuin ruskeaakin omenaa. Hetken haistelun jälkeen löytyy paprikajauhetta ja kanelia. Vettä lisäämällä savu hälvenee (pun intended), ja sen tilalle tulee räväkän punaista viinimarjaa.

Suutuntuma on öljyinen. Viski on melko terävää ilman vettä – eihän se ole kuitenkaan kuin yhden vuosikymmenen ikäistä ja prosenttejakin on kuusi yli minimirajan. Maku on tuoksua hedelmäisempi. Hunajameloni kuljettaa loistavasti esanssista mansikkaa ja päärynää – tuoksun vihreä omena maistuu myös. Vesi korostaa hedelmää entisestään.  Jo suhteellisen pieni vesitilkka auttaa pehmentämään Springbankin kymppiä nopeasti, vaikka pieni terävä puu ja savu jääkin jäljelle. Maku on suht pitkä, mutta lopussa suuhun jää lähinnä suolaisuutta.

Lyhyesti: Springbankin kymmenvuotias on erinomaista. Se vaatii jonkin verran aikaa – täytyy haistella ja maistella rauhassa – mutta vain siksi, että siinä on niin paljon kaikkea. Etsi siitä sitten savua tai omenaa niin sitä kyllä löytyy. Vähän ”epämääräinen” aromi voi toisaalta olla heikkouskin, koska mitään selvää suuntaa ei välttämättä heti löydy. Toisaalta itse pidän tästä juuri sen monipuolisuuden vuoksi. Nettihinnan ollessa parhaimmillaan 40 € on Springbank 10 aivan suoraan sanottuna hirmusen hyvä ostos. Jos sinulta ei tätä vielä löydy, niin hopi hopi tilaamaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti